”Tästä tulee riippuvaiseksi!” heitti
ohjaajamme Leena Gardiner puheessaan ensi-illan jälkeen. Hän oli
oikeassa. Itse olen ainakin jäänyt koukkuun jo sen verran pahasti,
ettei hetkeäkään tarvinnut miettiä, lähdenkö musikaalihälinään
mukaan tänäkin vuonna.
Minä ja kaksi muuta naispaholaista olemme nyt
kolmatta kertaa mukana musikaalin tanssiryhmässä. Voisi luulla,
että ensimmäisten kahden vuoden aikana kokemusta olisi karttunut jo
sen verran, ettei kolmannesta enää saisi itselleen paljoakaan
uutta, mutta toisin on. Kolmena vuonna olemme työskennelleet kolmen
täysin erilaisen koreografin kanssa, joista jokainen on opettanut
ainakin minulle jotain merkittävää.
Tänä vuonna koreografimme Ulpu Puhakka on ollut
ajoittain hurja ja ehkä vähän pelottavakin. Hänen äänensä
jylisee matalalta, jos asiat eivät suju niin kuin pitäisi ja se
haukan katse huomaa kyllä jokaisen koukkupolven ja laiskan käden.
Toisaalta Martinuksen käytävillä hyppelee välillä myös se
hupsutteleva ja aurinkoinen tyyppi, joka taisi ensi-illassa jopa pari
kyyneltä pudottaa. Syksy Ulpun kanssa vaati meiltä tanssijoilta
ammattimaista otetta työskentelyyn. Tarkoittaen esimerkiksi sitä,
että jokaisen on täytynyt ottaa vastuuta omasta koreografioiden
muistamisesta ja osaamisestaan. Kuitenkin, kun työt alkaa olla
hoidettu olemme ymmärtäneet saaneemme (vähän jopa huomaamattakin)
uuden ystävän.
Liikkeellisessä mielessä tanssijoiden rooli
tämän vuoden produktiossa on huomattavasti monipuolisempi aiempiin
vuosiin verrattuna. Tanssijoita nähdään lavalla niin viettelevinä
ja seksikkäinä kuin häijyinä ja uhkaavinakin. Näiden kaikkien
liikkumistapojen opetteleminen on ollut välillä turhauttavaakin,
mutta järjetön oppimisen nälkä on kuitenkin aina vienyt voiton!
Luulen, että juuri se ehtymätön halu kehittyä
ja oppia uutta on se merkittävin tekijä, joka on saanut minut
mukaan vuosi toisensa jälkeen. Itsensä haastamisessa ja uuden
opettelemisessa on tietenkin aina ne ylä- ja alamäet, mutta
jotenkin musikaalin kaari aina tuntuu loppuvan sinne huipulle.
Onnistumisen tunne ja yleisön lämmin vastaanotto ovat todellakin
koko syksyn työn teon arvoisia!
Petra Kauppila
tanssija
Kuva, Juho Lindström
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti