Sivut

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

KOUKUSSA!

”Tästä tulee riippuvaiseksi!” heitti ohjaajamme Leena Gardiner puheessaan ensi-illan jälkeen. Hän oli oikeassa. Itse olen ainakin jäänyt koukkuun jo sen verran pahasti, ettei hetkeäkään tarvinnut miettiä, lähdenkö musikaalihälinään mukaan tänäkin vuonna.

Minä ja kaksi muuta naispaholaista olemme nyt kolmatta kertaa mukana musikaalin tanssiryhmässä. Voisi luulla, että ensimmäisten kahden vuoden aikana kokemusta olisi karttunut jo sen verran, ettei kolmannesta enää saisi itselleen paljoakaan uutta, mutta toisin on. Kolmena vuonna olemme työskennelleet kolmen täysin erilaisen koreografin kanssa, joista jokainen on opettanut ainakin minulle jotain merkittävää.

Tänä vuonna koreografimme Ulpu Puhakka on ollut ajoittain hurja ja ehkä vähän pelottavakin. Hänen äänensä jylisee matalalta, jos asiat eivät suju niin kuin pitäisi ja se haukan katse huomaa kyllä jokaisen koukkupolven ja laiskan käden. Toisaalta Martinuksen käytävillä hyppelee välillä myös se hupsutteleva ja aurinkoinen tyyppi, joka taisi ensi-illassa jopa pari kyyneltä pudottaa. Syksy Ulpun kanssa vaati meiltä tanssijoilta ammattimaista otetta työskentelyyn. Tarkoittaen esimerkiksi sitä, että jokaisen on täytynyt ottaa vastuuta omasta koreografioiden muistamisesta ja osaamisestaan. Kuitenkin, kun työt alkaa olla hoidettu olemme ymmärtäneet saaneemme (vähän jopa huomaamattakin) uuden ystävän.

Liikkeellisessä mielessä tanssijoiden rooli tämän vuoden produktiossa on huomattavasti monipuolisempi aiempiin vuosiin verrattuna. Tanssijoita nähdään lavalla niin viettelevinä ja seksikkäinä kuin häijyinä ja uhkaavinakin. Näiden kaikkien liikkumistapojen opetteleminen on ollut välillä turhauttavaakin, mutta järjetön oppimisen nälkä on kuitenkin aina vienyt voiton!

Luulen, että juuri se ehtymätön halu kehittyä ja oppia uutta on se merkittävin tekijä, joka on saanut minut mukaan vuosi toisensa jälkeen. Itsensä haastamisessa ja uuden opettelemisessa on tietenkin aina ne ylä- ja alamäet, mutta jotenkin musikaalin kaari aina tuntuu loppuvan sinne huipulle. Onnistumisen tunne ja yleisön lämmin vastaanotto ovat todellakin koko syksyn työn teon arvoisia!


Petra Kauppila

tanssija


Kuva, Juho Lindström

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti