Kello
on yli seitsemän illalla, kun tulen kotiin rättiväsyneenä koko
päivän kestäneiden musikaalitreenien jälkeen. Kaikki musikaalin
laulut soivat päässä epämääräisenä kakofoniana ja kroppa on
jumissa kaiken soittamisen jäljiltä. Olen silti todella onnellinen
että pääsin mukaan tähän produktioon.
Vaikka
musikaali vaatiikin paljon harjoittelua ja työtä, on palkitsevaa
huomata, että se tuottaa tulosta. Asiat alkavat loksahdella
paikoilleen ja läpimenot sujuvat kerta kerralta paremmin. Ja onhan
se hienoa esiintyä samalla lavalla, jolla vuosi sitten katsoin
ysiluokkalaisena Vaskivuoren lukiolaisten taitavaa esiintymistä,
ajatellen ”jonain päivänä haluan olla itsekin tuolla”.
Ja
tässä sitä nyt ollaan. Olen oppinut produktion mittaan paljon
uutta, niin soittamisesta kuin musikaalin tekemisestä ylipäätään.
Ammattitaitoisten ohjaajien ja muiden lahjakkaiden ja motivoituneiden
lukiokavereiden kanssa on mahtavaa tehdä töitä.”Virheist oppii
ja kokemust karttuu”, ikivanha Pikku G:n biisi tuli mieleeni ja
tajusin sen pitävän täysin paikkansa: kun soittaa tarpeeksi monta
kertaa väärin, niin soitto alkaa vähitellen sujua, ja musikaalista
tulee varmasti kokemus jota en unohda.
Aino
Kinnunen
1.
viulu, konserttimestari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti